maanantai 23. toukokuuta 2016

Töyssyjä matkassa

Takkuinen taival, mutkia matkassa, kaikki ei mene ihan niin kuin Strömsössä jne.

Sitä mietti muuttohässäkässä Suomessa, että sitten voi vähän huokaista helpotuksesta kun on vihdoin muutto takana ja ollaan sentään jo siinä maassa mihin oltiin muuttamassa. Vaikka tiedossa oli ettei kaikki säätäminen vielä siihen loppuisi, onhan se silti vähän meinannut yllättää. Vähän niin kuin lumi autoilijat.

Eniten varmaan harmaita hiuksia on aiheuttanut sosiaaliturvatunnuksen saaminen. Ilman sitä kun ei juuri mistään tule mitään. Noh, monen mutkan jälkeen tällä hetkellä miehellä nyt sentään on se, itselläni ei...vielä. Tästä ehkä enemmän jossain vaiheessa.

Rahan siirtäminen Suomesta tänne, nopeasti. Ei meinannut olla ihan triviaalia, ainakaan kun Suomessa oli juuri ollut arkivapaa ja aikaerot siihen päälle. Siinä vaiheessa kun oman vuokra-asunnon saaminen on siitä kiinni, saako vuokraisännälle maksettua takuurahat heti vai kohta, meinasi tulla tippa linssiin. Olisi käynyt shekki ja vaikka mikä, mutta koska ilman sitä sosiaaliturvatunnusta ei pankista irronnut kuin pankkikortti, alkoi jännittää ihan todenteolla. Onni on ymmärtäväinen vuokraisäntä ja lopulta tarpeeksi nopeasti kulkeva rahansiirto.

Nerokkaasti ennen muuttoa tuli käytyä uusimassa kaikki tarvittavat rokotteet ja huollattamassa myöskin hampaat. Kiva tulla uuteen maahan kun ei heti ole jotain ongelmaa. Joo-o, muuttoviikolla alkoi hampaita vihlomaan kylmä ja kuuma. Voiko edes olla mahdollista... Tukkoisesta olosta olen syyttänyt uusia kasveja uudessa ympäristössä, vaikken koskaan millekään olekaan allerginen ollut. Ainakin siihen saakka mennään tässä luulossa, kunnes on pakko antaa periksi ja todeta sen olevan poskiontelontulehdus.

Kun kerran on päästy muuton makuun, niin miksipä ei samaan syssyyn muuttaisi vähän enemmän. Meidän asuntoasioita hoitanut (tai oikeastaan ei hoitanut) henkilö töpeksi, saimme tietää että meille ei ole kahdeksi viikoksi asuntoa, ennen kuin pääsemme muuttamaan omaan vuokra-asuntoon. Tokihan hän ei saanut meille mitään järkevää asumusta myöskään tilalle, joten jouduimme etsimään asunnon itse. Ei kovinkaan helpohko tilanne kahden kissan kanssa saada nopeasti asuntoa fiksuun hintaan. Ja mahdollisimman läheltä, koska...

Tästä päästäänkin seuraavaan harmiin. Kalifornian ajokortti. Jostain kummasta syystä täällä saa turistina ajella suomalaisella ajokortilla sen kolme kuukautta ihan rauhassa. Mutta kun olet muuttanut pysyvästi maahan, sinulla on kymmenisen päivää aikaa hoitaa paikallinen ajokortti itsellesi virastosta, josta miehen työkaverille tunnin jonottamisen jälkeen oli kerrottu, ettei hakemusta edes voi jättää ilman ajanvarausta. Ja seuraava aikahan on sitten 40 päivän päähän. Hyvää matkaa ja toivottavasti ei poliisi pysäytä!

Onni on että on joku jonka kanssa jakaa nämä harmistukset ja yrittää nauraa vaikka väkisin just silloin kun eniten nyppii joku asia.
Ja on onneksi ollut myös hauskaa, eikä paljon harmita että aurinko on paistanut joka päivä!

Elämä kova, kissa pehmeä.


2 kommenttia:

  1. Kyllä suomalaisella ajokortilla saa täällä ajella hetken, älkää huoliko. Jos poliisi pysäyttää, sanot vaan, että just muutettu. Nimimerkillä kokemusta on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on tehtävä, meillä tässä nyt ei ole akuuttia hätää kun ei edes ole vielä mitään kulkupeliä hankittuna. Mutta hyvä tietää että asia on testattu ;)

      Poista