perjantai 18. maaliskuuta 2016

Noe Valley

Vaikka parin viikon San Franciscon tutkimusmatkalla ei asuntoa meille löytynytkään, selvisi kuitenkin hyvin kirkkaasti se mihin päin halutaan asumaan. Noin kymmenestä asuinalueesta pomppasi ykköseksi meidän listalla Noe Valley. 


Kuva
Ja mikäkö siitä sitten teki sen ykkösen.
Noh, onhan se todella kaunista seutua. vanhoja taloja ja puiden reunustamia katuja.





Kauppoja, ravintoloita ja baareja löytyy tiuhemmin 24. kadulta sekä 18. kadulta aivan Noe Valleyn reunalta. Eli kävelyetäisyydellä kaikkea mitä nyt normaalisti voisi kuvitella tarvitsevansa.




Ja ne mäet, niitäkin löytyy. Ja vieressä on jos jonkinlaista puistoa ja mäen nyppylää. 







Niin ja tietysti kulkuyhteys julkisilla keskustaan toimii vallan loistavasti, noin 15-20 minuutissa. Matkan voi taittaa myös esimerkiksi polkupyörällä. Motarillekin pääsee nopeasti jos sellaiselle tulee käyttöä. 
Alue ei myöskään useimmiten kärsi sumuverhosta joka Twin Peaks kukkuloiden takaa useasti yrittää työntyä kaupungin ylle, vaan sumu hajoaa päästessään harjanteen ylitse. Nämä kyseiset kukkulat blokkaavat myös jonkin verran viileää merituulta.

Sutro tower Twin Peaks kukkuloiden ja  Mount Sutron välissä



perjantai 11. maaliskuuta 2016

Uudet huudit haltuun

Fitbit ranteessa on hyvä tallustella tulevilla kotinurkilla. Tämä pieni veijari ranteessa osasi kertoa, että edeltäneellä viikolla olin kävellyt keskimäärin 8 kilometriä päivässä. Parhaimpana suorituksena 18km! Vaikka metroa on oppinut myöskin käyttämään, hassusti niitä kilometrejä vaan päivässä kertyy kun haahuilee ympäri kaupunkia tälläisissä maisemissa;






Tutkimusmatka uuteen kotikaupunkiin

Ilahduin kun päätettiin että lähdenkin miehen mukaan työmatkalle San Franciscoon. Ajatus oli että pääsisin vähän tutkiskelemaan miltä se tuleva kotikaupunki näyttää. Olisihan tämä minun ensimmäinen matka kyseiseen kaupunkiin. Matka itsessään tuli aika nopealla aikataululla ja matkan lähestyessä jännitys sai totaalisen yliotteen uuden elämän äärellä olevasta ihmisestä. Mitäpä jos en pidäkään koko paikasta? Jospa mikään ei tunnukaan omalta ja koko muuttaminen alkaa tuntumaan vastenmieliseltä? Jossain vaiheessa tuntui jopa siltä että kotiin jääminen olisi ollut paras vaihtoehto. 
Alkoi siis toden teolla jännittämään ja ahdistamaan. 



Kun 16 tunnin matkustamisen jälkeen lentokoneen ikkunoista näkyi aurinkoisia vuoria ja sinisenä kimalteleva meri, nousi tällä matkaajalla väkisinkin tunteet pintaan. Tälläinenkö se uusi kotikaupunki nyt sitten on? Ilmakin tuoksui kukkivilta puilta ja vastaleikatulta nurmikolta. Kaikki näytti niin kauniilta ja maahantulotarkastuksestakin suoriuduttiin puolessa tunnissa! 
Taksikuski oli tosin aivan liian tehokas, koska olisin halunnut tuijotella maisemia kaikessa rauhassa, enkä olla huippuajassa hotellilla.


Ja ne maisemat siellä hotellilla sitten vasta hiljaiseksi vetivätkin.