perjantai 4. elokuuta 2017

Eriskummallinen Torstai

Ilma on ollut San Franciscossa perus kesäinen, eli tuulinen ja sumuinen. Eilen kuitenkin Kaakosta hyökkäsi sateiden ja ukkosten kera todella hiostavan lämmin ilma (täällähän ei siis kesäisin sada). Tiedä sitten menikö ihmiset tästä ihan sekaisin. Samaan aikaan Haight-Ashburyssä ammuttiin miestä McDonaldsissa ja tuossa meidän viereisessä puistossa, Dolores Parkissa, ammuttiin kolmea miestä. Kyllähän täällä joka viikko ammuskellaan, mutta ei nyt keskellä kirkasta päivää!
Ja eikä nyt sillä että se koskaan kivaa olisi.

Ja sitten, satuin työskentelemään eilen kotona niin että näin koko ajan meidän kotikadulle. En tiennyt vielä mitään näistä ammuskeluista, kun huomio kiinnittyi kadulla kävelevään jamppaan. Kyllähän täällä hiippailee vaikka minkälaista tallaajaa, mutta tämä kaveri pisti silmään erityisesti. Hetken kuluttua kuulin helikopterien pörräävän aivan tässä meidän yllä ja yllättäen samainen jamppa käppäili rivakammin, nyt huppu vedettynä tiukasti päähän toiseen suuntaan. Kotisalapoliisina aloin heti selvittämään mitä on tapahtunut ja nopeastihan se internetti sen kertoi.
Vilkas mielikuvitukseni yhdisti heti tämän jampan puiston tapahtumiin.
Lupasin samoin tein etten enää ikinä työskentele ikkunan ääressä, etten vahingossakaan nää mitään mitä ei pitäisi.

Lämpimästä illasta nautittiin vielä terassilla ja lopulta kaikki päivän tapahtumat oli saatu kaikkoamaan mielestä. Ei muuta kuin tyytyväisenä nukkumaan. Kunnes sitten herättiin järkyttävään rysähdykseen 4:45. Sen arvasi äänestä heti, että joko joku meni rytinällä autotallin ovesta läpi tai postilaatikkoon oli murtauduttu. Pompattiin salamana ikkunaan ja siellähän olikin auto parkkeerattuna suoraan meidän talon edessä ja tihulaiset työssään. Eivätkä paljon välittäneet vaikka koko meidän talon edusta on valaistu...
Autossa istui naishenkilö joka kävi parhaillaan läpi isoa nippua postia. Samalla meidän postilaatikolta käveli autolle mieshenkilö. Heittelivät vielä turhiksi luokittelemansa postit auton ikkunasta pitkin katua kurvatessaan pois rikospaikalta. Kuinka mukavaa...
Postiläjä kadulla kertoo ettei oltu ainoat uhrit sinä yönä.

Täällä henkilöllisyyden varastaminen on kova juttu ja tällä tavalla se käy vallan kätevästi jos postilaatikkoon on jäänyt mitään roskapostia kummempaa. Tällä kertaa kuitenkin taidettiin koko talon porukka selvitä vaan säikähdyksellä ja todennäköisesti uudella postilootalla.

Tältä näyttää meidän talon postilaatikko.
Varsin järeän näköinen kapistus ja lukollinenkin vielä.
Posteljoonilla on avain jolla koko laatikon saa ylhäältä avattua.

Mutta tihulaiset tietää miten tälläinenkin kammetaan auki ilman avainta.
Ei ehkä posteljooni saa tätä enää kikkailtua kiinni.


Toisaalta parempi kuitenkin tämä kuin autotalliin murtautuminen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti